Tietoa Porlasta

Etusivu :: Tietoa Porlasta :: Porlan historiaa

Porlan historiaa

 

 

  Porlan perustaminen

Biologi Hugo Lagus perusti Porlan kalanviljelylaitoksen vuonna 1916 Porlan kuululle lähteikköalueelle. Porlan kalanvijlelylaitos perustettiin Lohjanjärven rantaan savimaan päällä lepäävälle vesijättömaalle. Entistä järvenpohjaa paljastui, kun Lohjanjärven pintaa laskettiin useita metrejä 1860-luvulla. Luonnonravintolammikoiden raivaustyöt aloitettiin v. 1916. Lammikot kaivettiin alueelle käsin ja maata tuotiin Porlan ylärinteestä kottikärryillä, jossa kaivuun jäljet ovat edelleen nähtävissä.

Lammikoiden penkereet rakennettiin hiekasta, ja penkereen keskelle tehtiin saviydin, joka toimii vedenpitävänä seinänä. Laguksen aikana lammikoissa viljeltiin pääosin taimenta sekä lisäksi kuhaa, siikaa ja merilohta. Lagus rakennutti lammikoista suuria, jotta kalat pystyisivät itse hankkimaan ravintonsa ja näin oppimaan ”luonnon” tavoille, jotta ne osaisivat hankkia ravintonsa ja piilopaikkansa myös luonnon vesissä, jonne istutettiin n. 1-vuoden ikäisinä.

Porlan ”Porolähteet” pulppusivat

Lagus kuvailee kirjassaan alueen runsasta lähteisyyttä ja Lohjanharjun ehtymättömiä pohjavesivarantoja. Porlan kalanviljelylaitos rakennettiin pohjavesien varaan. Nyttemmin alueen lähteisyys on vähentynyt ja altaiden vesitys tapahtuu pääosin järvivedellä. Kasvillisuus on ollut rehevää tuohon aikaan lähteisyyden ansiosta. Edes kuivimpina kesinä, jolloin alueen vesikaivot kuivuivat, ei lähdeveden määrässä ollut nähtävää eroa. Lagus mainitsee, että pohjaveden paine alueella oli hyvin suuri, ja lammikot tulvivat yli äyräidensä, jos munkit, eli sulkulaitteet, oli padottu liian korkealle. Porla on saanut nimensä veden lorinasta munkeissa.

Lagus nimesi ylimpänä olevan lammen alkulähteeksi. Sen paikalla oli 1600-luvulla sijainnut mylly. Alkulähteestä vettä pulppusi 100 l/minuutissa, vesi oli tasaisen viileää, n. 10 C, läpi vuoden. Lammikot, joissa oli isoja lähteensilmiä, pysyivät sulina läpi talven. 


Porlan omistussuhteista

Hugo Lagus lunasti Porlan ranta-alueen omistukseensa. Vuonna 1923 laitoksesta muodostettiin osakeyhtiö, Ab Porla oy, jonka johtajana Hugo Lagus toimi. Vuonna 1925 Kokemäenjoen Lauttausyhtiöstä (myöhemmin Kokemäenjoen Uittoyhdistys) tuli Ab Porla Oy:n pääosakas ja v. 1927 Ab Porla Oy siirtyi kokonaan Kokemäenjoen Lauttausyhtiön omistukseen. 

Kokemäenjoen Uittoyhdistys vuokrasi Porlan Kalataloussäätiölle v. 1949 kymmeneksi vuodeksi ja  Porlasta  tutkimuskalanviljelylaitos. Kalataloussäätiö vuokrasi Porlaa edelleen vuoteen 1978 asti vuosittaisella vuokrasopimuksella.  Porla on ollut Lohjan kaupungin omistuksessa vuodesta 1981 lähtien. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos vuokrasi Porlan vuodesta 1978 aina vuoteen 1995 asti. Valtion luovuttua Porlasta on siellä ollut pienimuotoista kalan- ja ravunviljelyä.


Taimenen merkintää Porlassa 1980-luvulla. Kuva Lohjan museo/Länsi-Uusimaa.

 

Porlan kalanviljelylaitos 1980-luvulla. Kuva Lohjan museo/Länsi-Uusimaa.




Lue lisää:

Kaukoranta, M. & Järvenpää, T. Porla. Suomen kalanviljelyn ja limnologian kunniakasta historiaa. Kirkhakkinen N:o 1 (33). 2005. s. 20-24.

Lagus, H. 1930. Porlan kalanviljelyslaitos 1916-1928. Kustannusyhtiö Otavan kirjapaino.100s.

Lohjan rakennetun ympäristön inventointiluettelo. Lohjan kaupunkisuunnittelukeskus ja Lohjan museo 2007.

Salonen, T. 1995. Porlan kalanviljelylaitos 1916-1995. Kirkhakkinen N:o 2 (15) 1995. s. 16-17


Yläpalkin kuvat Olli Mantere.